Työntekijöiden määrä suomalaisissa urheiluseuroissa on kasvanut merkittävästi 2000-luvun aikana. Vaikka esimerkiksi valmentajista valtaosa toimii edelleen vapaaehtoispohjalta, yhä useampi henkilö saa seuratoiminnasta elantonsa. Junioritoiminnan ammattimaistuminen on johtanut siihen, että sadat seurat Suomessa toimivat nykyään myös työnantajina. Seurojen työnantajavelvoitteista kirjoittaa lakimies Erkko Meri.

Työnantajavelvoitteiden lainmukainen täyttäminen tulisi ottaa vakavasti jokaisessa seurassa. Työntekijät ovat seuran yksi tärkeimmistä voimavaroista. Kun työnantaja huolehtii työsuhteisiin liittyvistä velvollisuuksista asianmukaisesti, työntekijät voivat keskittyä olennaiseen eli oman työnsä laadukkaaseen hoitamiseen.

Tähän tekstiin on koottu vinkkejä työnantajina toimiville urheiluseuroille.

Muista tehdä kirjallinen työsopimus

Dokumentoinnin taso ja laajuus vaihtelee eri seuroissa. Jokaisen seuran tulisi kuitenkin varmistaa se, että työsopimukset tehdään kirjallisesti ja arkistoidaan asianmukaisesti. Kirjallinen sopimus on riskienhallintakeino ja selkiyttää sekä seuran että valmentajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Erilaisia mallisopimuksia käytettäessä kannattaa huolehtia siitä, että mallipohjassa on sovittu kaikesta olennaisesta eikä se sisällä yllättäviä ehtoja, joita osapuolet eivät halua osaksi sopimusta. Vaikka suullinen sopimus on myös pätevä, siihen liittyy helposti erilaisia tulkintaongelmia. Kirjallisten työsopimusten tekeminen on näin ollen hyvin suositeltavaa.

Huolehdi työterveyshuolto ja vakuutukset kuntoon

Myös urheiluseuroilla on työnantajina toimiessaan lainmukainen velvoite järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Järjestämisvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko seuralla kolme vai 20 työntekijää. Lisäksi seuran on muistettava, että työterveyshuolto tulee järjestää myös osa-aikaisille työntekijöille. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu tyosuojelu.fi on hyvä kanava hankkia lisätietoa työterveyshuollon järjestämisestä. Lisäksi työnantajan on huolehdittava kuntoon lakisääteiset vakuutukset, joita on mahdollista täydentää vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Urheiluseurat tekevät valmentajiensa ja muiden työntekijöidensä kanssa sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Työsuhteen kesto on yksi niistä kysymyksistä, joita työnantajaseuran kannattaa miettiä tarkkaan. 

Määräaikaisten sopimusten osalta on syytä muistaa, että määräaikaista työsopimusta ei ole mahdollista päättää kesken sopimuskauden, ellei sopimuksessa ole sovittu irtisanomismahdollisuudesta. Toki osapuolet voivat aina keskenään sopia työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä. 

Seuran on aina esitettävä peruste määräaikaisen sopimuksen käytölle. Urheiluseuratoiminnassa yleisin peruste on pääsääntöisesti sijaisuus. Monet seurat käyttävät määräaikaisuuden perusteena sellaisia syitä kuin työn kausiluonteisuus tai alan vakiintunut käytäntö. Näiden perusteiden käyttöä kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan. Junioriurheilussa niihin on suhtauduttava kriittisemmin kuin ammattilaisurheilussa.

Koeaika mukaan työsopimukseen?

Työsopimukseen sisältyvän koeajan tarkoituksena on varata seuralle ja työntekijälle mahdollisuus arvioida työsuhteen ensimmäisten kuukausien aikana, vastaako osapuolten välinen työsuhde ennakko-odotuksia ja vaatimuksia. 

Työsopimuslain mukaan koeajan kesto saa olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisissa valmentajasopimuksissa koeajan kesto ei saa kuitenkaan ylittää puolta työsuhteen kestosta.

Sekä seura että valmentaja voivat purkaa työsopimuksen koeaikana ilman lain mukaista purkuperustetta. Seuran puolelta tapahtuva purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua syrjivin tai epäasiallisin perustein. Oikeuskäytännön mukaan myöskään työntekijä ei saa purkaa työsuhdetta koeaikana pelkästään sillä perusteella, että hän on saanut toisesta seurasta paremman työtarjouksen.

Määrittele työtehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla

Valmentajan työtehtävistä saatetaan usein sopia hyvin väljästi. Usein työtehtäviin lisätään joustava muotoilu ”ja muut työnantajan määräämät tehtävät”, mikä mahdollistaa hyvinkin erilaisten tehtävien osoittamisen valmentajalle. Mitä väljemmin valmentajan työtehtävistä on sovittu, sitä helpompaa seuralle on muuttaa työtehtäviä työnantajan direktio-oikeuden perusteella. Tällöin valmentajan tehtäviin voi kuulua myös sellaisia asioita, joista ei työsopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu.

Seuran kannattaa kuitenkin muistaa, että työntekijän edun mukaista on se, että työtehtävät on edes jollain tasolla määritelty selkeästi. Tällöin esimerkiksi valmentajan on helpompi keskittyä tärkeimpiin työtehtäviinsä ja tavoitteiden asettaminen on helpompaa.

Eräänlaisena kompromissiratkaisuna voidaan pitää sitä, että sopimuksessa määritellään valmentajan pääasiallinen työtehtävä tai -tehtävät, joita täsmennetään lisäyksellä ”ja mahdolliset muut seuran osoittamat tehtävät”.

Säännönmukainen työaika?

Työsuhteessa toimivien valmentajien osalta noudatetaan työaikalakia. Työaikalaki määrittää säännöllisen työajan, joka on lain mukaan kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Koska seuroissa toimii sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä, työnantajan on tärkeää kiinnittää huomiota eri työntekijöiden asemaan. Työajan osalta työnantajan ja työntekijän on tärkeää muistaa esimerkiksi se, että matkaan käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lueta työaikaan ja että sunnuntaisin työtä saa teettää vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai työntekijä suostuu siihen. Lisäksi on tärkeää huomioida, että urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus voi tuoda työsuhteeseen laista poikkeavaa sisältöä. Työaikakokonaisuus esimerkiksi ylityökysymyksineen on paitsi tärkeä myös usein monimutkainen kokonaisuus, joten työnantajaseurojen kannattaa kiinnittää siihen erityistä huomiota.

Työsopimus muodostaa vain työsuhteen perusraamit

Työnantajina toimivien urheiluseurojen on hyvä muistaa, että työsopimus muodostaa monesti vain lähtökohdan työntekijän työskentelylle. Sellaiset asiat kuin säännölliset kehityskeskustelut, työntekijän kouluttaminen ja tukeminen, esimiestehtävien hoitaminen, tavoitteiden asettaminen ja palautteen antaminen rakentavat keskeisellä tavalla osapuolten välistä suhdetta. 

Työnantajana toimiminen on hyvin paljon enemmän kuin vain kirjallisten sopimusten tekemistä, vaikka työsopimus määrittääkin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet yhdessä lainsäädännön kanssa. Se, miten työnantajana toimiva seura tukee työntekijöitään päivittäisessä arjessa, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla valmentajien ja muiden toimijoiden työssä viihtymiseen. Se lisää hyvin todennäköisesti seuran kiinnostavuutta myös potentiaalisten työnhakijoiden silmissä.

***

Erkko Meri

Kirjoittaja on lakimies, Jalkapallon Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtaja ja Käpylän Pallon hallituksen jäsen.