Blogi

Urheiluseuran varainhankinnan verotus - seitsemän kohdan muistilista seuroille

03.03.2021
Uutiset

Seurojen tulee huomioida varainhankintaa tehdessään muutamia seikkoja, jotta toimintaa ei luokitella veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Vinkit varainhankinnan verotukseen liittyen antaa urheiluseurojen taloushallinnon asiantuntija Samuli Ranto.

Poikkeuksellisina aikoina urheiluseurat ovat joutuneet mitä enemmin turvautumaan erilaisiin varainhankinnan keinoihin, kun muut tulovirrat ovat pienentyneet. Urheiluseurojen yleisimpiä varainhankinnan keinoja ovat mm. talkootyöt, erilaiset myyntikampanjat, kausijulkaisut ja yhteistyösopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa.

Seurojen tyypillisimpiä varainhankinnan keinoja ovat talkootyöt, myyntikampanjat, kausijulkaisut ja yhteistyösopimukset, joista saadut tuotot tulee käyttää suoraan urheiluseuran toimintaan.
Seurojen tyypillisimpiä varainhankinnan keinoja ovat talkootyöt, myyntikampanjat, kausijulkaisut ja yhteistyösopimukset, joista saadut tuotot tulee käyttää suoraan urheiluseuran toimintaan.

Lisääntynyt varainhankinnan määrä voi kasvattaa myös riskiä siitä, että seuran ylläpitämä varainhankinta tulkittaisiin verottajan silmissä elinkeinotoiminnaksi, jolloin kuukausittaisesta myynnistä tulisi ilmoittaa sekä tilittää arvonlisävero, sekä tilikauden aikana elinkeinotoiminnaksi luokitellun toiminnan saadusta voitosta tulisi maksaa 20% yhteisöveroa.

Jotta verotuksellista riskiä voidaan minimoida, kannattaa pohtia seuran toiminnan yleishyödyllisyyttä:

  • Seura toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi
  • Toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin
  • Toiminta ei tuota taloudellista etua osinkoina, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana

Kun seuran yleishyödyllisyys on todettu ja perusteltu, kannattaa varainhankintaa toteutettaessa huomioon ottaa seuraavat asiat:

  1. Saadut tuotot kohdistetaan yleishyödylliseen toimintaan (esimerkiksi urheiluseuratoiminta).
  2. Saadut tuotot eivät näy osallisten taloudellisena etuna (palkankorotukset, osingon jakaminen).
  3. Varainhankintaa ja tulonhankkimista varten ei palkata erikseen lisää henkilökuntaa.
  4. Ostaja tietää tukevansa ostoksella yhdistyksen toimintaa. Tuotetta myydään ns. ylihinnalla, jolloin varainhankinta ei kilpaile muiden elinkeinonharjoittajien kanssa.
  5. Varainhankinta suuntautuu rajatulle asiakaskunnalle (jäsenistö, jäsenten lähipiiri).
  6. Myynti on satunnaista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että myynnille ei ole vakituista myyntipistettä.
  7. Talkootyöt: Tehtävät talkootyöt tulee olla luonteeltaan helppoja ”jokamiehen töitä”. Talkootöitä ei tehdä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Talkootyöstä saatu tuotto tulee kohdistaa yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan. Talkootyöstä saatua tuottoa ei näin kohdisteta vain työtä tehneiden hyväksi.

Elinkeinotoiminnasta veroilmoitus - seuroilla mahdollisuus verohuojennukseen

Mikäli kuitenkin seuran jokin tulohankkimismuoto on todettu elinkeinotoiminnaksi, niin kannattaa seurata kyseistä toimintoa ja siihen liittyviä tuloja ja kuluja omalla kustannuspaikallaan kirjanpidossa. Kustannuspaikkaseurannan myötä veron ja tuloksen laskenta helpottuu huomattavasti, ja toiminnan tulot ja menot ovat myös helposti todennettavissa. Yleisimpiä urheiluseurojen elinkeinotoimintoja on esimerkiksi kiinteä kahvilatoiminta.

Mikäli urheiluseuran jokin toiminto on todettu elinkeinotoiminnaksi, on yhdistyksen poikkeuksetta annettava vuosittainen veroilmoitus. Veroilmoituksella jaotellaan yleishyödyllinen toiminta ja elinkeinotoiminta erikseen, jonka mukaan maksettava vero lasketaan. Urheiluseurat, joilla on elinkeinotoimintaa, voivat kuitenkin hakea verohuojennusta elinkeinotoiminnalleen, jolloin veroa ei tarvitsisi maksaa. Verohuojennus koskee vain välitöntä veroa eikä poista mahdollista elinkeinotoiminnan ALV-velvollisuutta. Verohuojennus ei myöskään poista velvollisuutta veroilmoituksen tekemisestä ja verohuojennuspäätös on aina liitettävä veroilmoitukselle. Lisäohjeistuksia verohuojennukselle löytyy verottajan sivuilta.

***

Samuli Ranto toimii palvelupäällikkönä tilitoimisto Rantalaisella. Ranto vastaa Rantalaisella palvelutiimistä, jonka erityisosaaminen on seurojen taloushallinnossa

Kaikki samassa seuran jäsenpalvelussa

Seuratoiminnan tärkeimpien toimintojen hallinta: jäsenrekisteri, laskutus, viestintä, tapahtumat ja paljon muuta.