Blogi

Urheilijan menestys kilpailussa riippuu urheilijan kyvystä hallita tunteitaan

03.05.2021
Vierasblogi

Kilpailunaikainen jännitys voi alentaa suoritusta merkittävästi. Liiallisen jännittämisen vaikutukset saattavat olla monelle urheilijalle, joukkueelle ja valmentajalle jopa kivuliaankin selviä. Silti keinot siihen puuttumiseen ovat usein vajavaisia.

Jos urheilija tuntuu olevan "unessa" tai tekee jopa täysin päättömiä ratkaisuja kesken kisan, ovat nämä selviä merkkejä jännityksestä kisasuorituksen keskellä. Suorituskyky on saattanut merkittävästi alentua normaalitasoltaan, ja urheilija ei pääse edes perussuoritukseen.

Näille oudoille virheille on sinänsä täysin selkeä syy.

Urheilijalla on yhä kaikki taidot tallella ja kyky tehdä hyviä päätöksiä ja käyttää hyvää suoritustekniikkaa kilpailussa, mutta hän ei pääse siihen tietoon juuri sillä hetkellä käsiksi.

Jännittävässä tilanteessa mantelitumake on käynnistänyt urheilijan aivoissa mekanismin, joka käytännössä estää urheilijaa ajattelemasta ja toimimasta normaaliin tasapainoiseen tapaan. Seurauksena voi olla käsittämättömiä päätöksiä ja virheitä kisan keskellä, joita harjoituksissa ei ikinä tapahtuisi. Lisäksi urheilijan huomio voi mennä toisarvoisiin seikkoihin, ja jännitys saattaa sotkea hienomotoriikan. Jännitys rasittaa myös elimistöä turhaan. Urheilija saattaa olla hengästynyt, vaikkei juuri mitään teekään.

Tällaisen jännityksen aiheuttama suorituskykyalenema voi olla suuruudeltaan todella iso. Paljon isompi kuin vaikkapa huonosti nukutun yön aiheuttama suorituskyvyn lasku. Toki eri lajien välillä on suuria eroja.

Kisajännitys tulee esiin usein erityisesti yksilöurheilussa. Joukkueurheilusssa haasteita aiheuttaa jäsenten eritasoinen latautuneisuus otteluissa.
Kisajännitys tulee esiin usein erityisesti yksilöurheilussa. Joukkueurheilusssa haasteita aiheuttaa jäsenten eritasoinen latautuneisuus otteluissa.

Jännitys ei siis aiheuta pelkästään henkistä painetta, vaan myös mitattavia fysiologisia muutoksia urheilijan aivoihin ja elimistöön. Ei ihme, ettei suoritus suju!

Varsinkin yksilöurheilija saattaa kokea kisajännityksen erityisen raastavana, sillä hän vastaa suorituksestaan usein yksin.

Joukkuelajeissa muut pelikaverit ja valmentaja saattavat antaa tukea pahimpaan jännitykseen. Ongelmaksi voi muodostua sopiva joukkueen latautuneisuuden taso, sillä jokaisella pelaajalla on oma optimaalinen taso, jolla saa itsestään parhaan irti. Liika latautuneisuus vie suorituskykyä alaspäin, samoin liian pieni.

Jännitys ei ole ainoa psyykkinen asia, joka saattaa merkittävästi heikentää suorituskykyä kilpailun aikana. On mahdollista niputtaa samaan kategoriaan kaikki sellaiset tunteet ja ajatukset, jotka estävät hyvän tuloksen tekemisen.

Näitä voivat olla esimerkiksi epäonnistumisen pelko, varmistelu, yliyrittäminen tai onnistumisen pakko. Onkin aiheellista puhua urheilijan suoritukseen vaikuttavista "jarruista". Joskus vielä ajateltiin, että urheilija ei voi kehittää ominaisuuksiaan, vaan "ne ovat geeneissä". Samaa kuulee sanottavan kisastressiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin liittyen.

Urheilijat ovat yleisesti ominaisuuksien ja taitojen kehittämisen mestareita, ja psyykkisten taitojen harjoittelu tulisi olla yhtä korkealla tasolla. Psyykkiset ominaisuudet ja taidot asettavat ehtonsa miten kovan suorituksen urheilija pystyy tekemään tiukassa tilanteessa kovan paineen alla, kuten kilpailussa.

Siksi puhunkin kisataidoista: jokaisen urheilijan ja valmentajan tulisi osata mentaaliset keinot, joilla jännitystä ja muita "jarruja" voi hallita. Niiden vaikutus kisasuoritukseen on erittäin suuri.

Yleisimpiä syitä huonoille jarruttaville ajatuksille ja tunteille ovat esimerkiksi:

  • Negatiivinen mielikuvaharjoittelu
  • Virheiden jatkuva muistelu
  • Ei tarkkaa tietoa tavoiteltavasta kisafiiliksestä

Mentaaliharjoittelu kannattaakin aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kisaa, jolloin huonon jännitys ainakin selvästi helpottaa, tai sen voi estää jopa kokonaan.

Kisoissa kovaan suoritukseen voi päästä siten, että ei ole jarruttavia ajatuksia tai tunteita päässä. Tai niistä osaa päästää irti. Tähän on useita keinoja. Jos kisasuoritus on yhtä hyvä kuin harjoitustulos, niin silloin ollaan jo omalla hyvällä tasolla.

Jarrujen poisto ei tietenkään ole ainoa asia, jota voi harjoittaa. Jos kisatulokset ovat hyviä, niin jarrujen poiston lisäksi kannattaa keskittyä mentaalisen kaasun painamiseen. Hyvä huippusuoritusolo on tästä kaasusta hyvä esimerkki. Kun urheilija löytää oman huippusuoritusolonsa kisoissa, syntyy taatusti tulosta.

Urheilijan menestys kilpailussa riippuu urheilijan kyvystä hallita tunteitaan. Onneksi näitäkin taitoja voi treenata.


Panu Kuhlberg

Kirjoittaja on urheilijoiden mentaalivalmentaja ja huippusuoritus.fi perustaja.

Opas "Huippusuoritus kilpailussa - mentaalivalmentajan 5 teesiä urheilijalle" on ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Kaikki samassa seuran jäsenpalvelussa

Seuratoiminnan tärkeimpien toimintojen hallinta: jäsenrekisteri, laskutus, viestintä, tapahtumat ja paljon muuta.